Olin viisivuotias ja veljeni vuoden nuorempi, kun isopappamme haudattiin. Kirkossa tietenkin itkettiin paljon, mitä emme ymmärtäneet. Rajusti itkenyttä isomummoamme veljeni yritti lohduttaa sanomalla reippaasti: “Älä itke isomummo, kyllä mä tuun sitte sunkin hautajaisiin!”
Kumma, ettei itku silti loppunut.
Lmao:
loading...
auts
LmaoLainaa